Pidän varsin paljon vanhoista tietokone- ja konsolipeleistä. Näistä uudemmista en sen sijaan pahemmin välitä. Ne kun tuntuvat vaativan pelaajaltaan valtavasti aikaa ja huomiota. Toisin on vanhojen pelien laita. Kun pelikasetin työntää koneeseen, ei tarvitse latailla päivityksiä tai kahlata läpi tympeitä opastusvaiheita. Pelaamaan pääsee heti. Toisinaan olen pohtinut, sopiiko tällaisen keski-ikäisen ihmisen enää käyttää aikaansa Super Marion liikuttelemiseen. Toisaalta koska entisistä ministereistä ja presidenteistäkin löytyy näiden samojen pelien ystäviä, olen toistaiseksi suonut tämän harrastuksen itselleni. Seuraavaksi esittelen mielestäni seitsemän parasta Nintendo Entertainment Systemin eli tuttavallisemmin NESin peliä.
7. Ice Climber
Ice Climber oli perimätiedon mukaan presidentti Mauno Koiviston lempipeli, joten peli pääsee tälle listalle jo pelkästään tämän seikan vuoksi. Koivistolla oli ilmeisesti tapana pelata NES-pelejä vieraidensa kanssa, ja nähtävästi ainakin Kalevi Sorsa sai Manulta Ice Climber -oppitunnin. Jotenkin lämmittää mielikuva, jossa nykyinen presidenttimme Alexander Stubb on saanut vieraakseen Bosnia ja Hertsegovinan pääministeri Borjana Krišton. Kaivetaan vanha Nintendo esiin, puhalletaan reippaasti Ice Climber -pelikasettiin ja työnnetään se laitteeseen. Alex ohjaa Nanaa, Borjana vastaa Popon tekemisistä. Ilmeet ovat keskittyneitä, sormet hakkaavat rytmikkäästi nappuloita. Alkupään kentät kaksikko hoitaa helposti, mutta sitten Borjana tekee virheen ja Popo luiskahtaa liukkaalta jääpalalta kohti tyhjyyttä. "Jebi ga!" Borjana karjaisee (kroatiankielinen kirous) ja paiskaa peliohjaimen vasten lattiaa. Mitä tekee silloin Alex? Hän hymyilee tuota tutuksi tullutta poikamaista hymyään. Tietenkin.
6. Castlevania
Belmontin tupakkaklaanin värikkäitä vaiheita esittelevän Castlevania-pelisarjan kukoistuskausi ajoittuu nähdäkseni juuri kolmeen NES-peliin. Sarjan ensimmäinen peli on kaikin puolin mainio pikku paketti. Pelin pelaa läpi alle tunnissa, joten sitä voi hyödyntää esimerkiksi syvärentoutumisen välineenä raskaan työpäivän jälkeen. Ja millaista musiikkia peli tarjoileekaan! Tätähän voisi soittaa vaikka radiossa, hääjuhlassa tai lavatansseissa.
5. Super Mario Bros.
Lieneekö LVI-asentajan työnkuvaa esitelty koskaan yhtä osuvasti kuin Super Mario Bros. -pelisarjan ensimmäisessä osassa? Tuskin. Asentajamme jyskyttää nyrkillään tiiliä palasiksi, syö maukkaita sieniruokia, poimii kukkasia ja sukeltaa välillä viemäriputkeen. Jos Castlevanian pelaa läpi alle tunnissa, menee Super Marion läpäisyyn kaltaiseltani satunnaispelaajalta korkeintaan kymmenen minuuttia. Pelin voi siis kirjaimellisesti pelata läpi kahvipannullisen valmistumista odotellessa.
4. Mega Man 2
Mega tarkoittaa miljoonaa ja man miestä. Muistan, kuinka vaikuttunut olin lapsena Miljoonamiehen perusmekaniikasta eli siitä, miten robottimestareilta kähvelletään pikkuhiljaa erikoisaseita omaan käyttöön. Mega Man 2:n biisivalikoima tarjoilee bängeriä bängerin perään. Pelisarja tunnetaan muuten Japanissa nimellä Rockman eli Kivimies. Kunnioittaakseen pelisarjan rikasta historiaa on espoolainen Fat Lizard -pienpanimo kehittänyt sangen maukkaan Kivimies-lagerin.
3. Super Mario Bros. 3
Monen mielestä Super Mario 3 on paras NES-peli, joidenkin mielestä jopa kaikkien aikojen paras videopeli. Enpä uskalla vastaankaan väittää, sillä retropeliharrastajat voivat olla arvaamatonta väkeä. Ja onhan Super Mario 3 kerrassaan mainio ja hämmästyttävän runsas mestariteos. Yksi vika tässä pelissä kuitenkin on, ja sen vuoksi se ei ole koskaan noussut omissa listauksissani sille kaikkein korkeimmalle pallille. Pelistä puuttuu näet tallennusmahdollisuus, ja näin laajassa pelissä se on jo sangen iso puute. Pelin läpipeluuseen pitäisi varata ainakin muutama tunti aikaa, mikä on tietenkin lähes mahdotonta hektisessä nykymaailmassamme.
2. Mega Man 3
Jonakin toisena päivänä Miljoonamies-pelit olisivat saattaneet olla tällä listalla toisessakin järjestyksessä, mutta tänään ne ovat näin. Tänään kolmososan nosti kakkossijalle pelin mainio liukumistoiminto, joka on kerrassaan erinomainen lisä peliin. Olen joskus itsekin vahingossa edennyt tuolla tavoin liukumalla ja siinä samalla jysäyttänyt takaraivoni vasten jäistä asvalttia. Bängereitä ei ole tarjolla aivan yhtä runsaasti kuin kakkososassa, mutta kyllä tätäkin pelatessa jalka sätkii musiikin tahtiin.
1. Castlevania 3
Tupakkaklaanin esihistoriaan pureutuvassa Castlevania 3 -pelissä on kaikki, mitä erinomaisessa NES-pelissä täytyy olla. On neljä pelattavaa hahmoa, on vaihtoehtoisia reittejä pelin läpäisemiseksi ja ennen kaikkea on juuri sopivassa määrin haastetta, jotta pelin pariin tulee palattua yhä vain uudelleen. Biisivalikoima ei ole ehkä ihan yhtä kova kuin pelisarjan ensimmäisessä osassa, mutta mielellään näitäkin lurituksia kuuntelee. Erään fanisivuston mukaan pelin päähenkilö Trevor Belmont harrastaa oluen juomista ja hirviöiden tappamista. Ymmärrän hyvin, että nuorena tulee harrasteltua kaikenlaista älytöntä, mutta olisihan tuohon hyvä saada rinnalle jokin liikuntaharrastus, vaikkapa pilates.
Lisää kommentti
Kommentit