Vuosia sitten päädyin maakuntamatkoillani haukiputaalaiselle kirpputorille. Tovin hyllyjä tutkittuani osui käteeni Suomen kansan vertauksia -niminen teos. Minun tarvitsi selailla kirjaa vain pieni hetki, kun oli jo selvää, että olin löytänyt todellisen merkkiteoksen. Kirjasta onkin ollut vuosien varrella valtavasti iloa sekä itselleni että lähipiirilleni. Joulun kunniaksi olen poiminut teoksen lehdiltä mielestäni seitsemän osuvinta jouluaiheista vertausta. Koska Paleokirjoittaja.net on erittäin suosittu sivusto myös lasten keskuudessa, olen joutunut karsimaan tästä listauksesta pois ne kaikkein törkeimmät vertaukset.
Suomen kansan vertauksia -kirjan on toimittanut Matti Kuusi. Kuvituksesta vastaa Kimmo Kaivanto. Teos on julkaistu vuonna 1960.
- Kiiltää ja klanssaa ninko taatan nenä jouluna kirkos.
Noormarkku
Suomen murteiden sanakirjan mukaan klanssaaminen tarkoittaa kankaan tekemistä kovaksi ja pinnaltaan kiiltäväksi. Tämä noormarkkulainen vertaus tarkoittaa siis, että jokin kiiltää ja tekee kiiltäväksi kuin vanhan miehen nenä kirkossa. Voihan toki noinkin käydä, mutta sen verran epäjohdonmukaiselta tämä tuntuu, että kyseinen vertaus jää tällä kertaa listauksemme häntäpäähän.
- Ihmeissään kun piru jouluaamuna.
Kajaani
Manaaja-elokuvassa papit lukevat demonin riivaamalle tytölle otteita Raamatusta. Demoni selvästikin ärtyy tästä tempauksesta, puhelee sopimattomia ja kiemurtelee tuskissaan. Koska joulu on kristillinen juhla, voidaan olettaa jouluaamun aiheuttavan pirussa Manaaja-elokuvassa nähdyn kaltaisia reaktioita. Siispä on tämä kajaanilainen vertaus oikein osuva ja ansaitsee listallamme sijan kuusi.
- Loestaa kun Helleenan perse jooluna.
Viitasaari
Nostellaanpas ensin kissa pöydälle. Onko vertauksen kohteena olevan henkilön nimi tosiaan ollut Helleena, kahdella l-kirjaimella? Nimipalvelun mukaan Helleena-nimi on annettu maassamme alle 20 ihmiselle, kun taas Heleena-nimen on saanut yli 8 000 onnekasta. Tekee siis mieli väittää, että kyseessä on ollut itse asiassa Heleena. Sitten itse asiaan. Rohkenen olettaa, että Viitasaarella on joskus elellyt vähintäänkin puolikuuluisa Heleena, joka lienee ollut tunnettu huolellisista peseytymisrutiineistaan. Kun vielä tiedetään, että joulu on puhdistautumisen aikaa, voidaan olettaa Heleenan – kaikkine ruumiinosineen – suorastaan hehkuneen jouluna. Tätä vertausta toivoisi muuten käytettävän esimerkiksi urheiluselostuksissa. Vai miltä kuulostaa seuraava? Barkov loistaa kaukalossa kuin Heleenan perse jouluna. Minun korviini tuo kuulostaa aika reipashenkiseltä selostustoiminnalta, ja tuollainenhan saattaisi jopa houkutella nuoria selostettavan lajin pariin.
- Häärää kun köyhä jouluostoksilla.
Oulunsalo
Tämä yhteiskunnallinen ja yhä ajankohtainen vertaus ottaa kantaa kahdella tasolla samanaikaisesti. Onhan nimittäin niin, että rikas voi sen kummemmin ajattelematta tehdä jouluostoksia kun taas köyhän täytyy oikein etsimällä etsiä ne kaikkein parhaimmat tarjoukset ja houkuttelevimmat punalappuset. Toisaalta vertaus voi tarkoittaa myös sitä, että köyhä ei ole lainkaan asiakkaana jouluostoksilla vaan alipalkattuna kiireapulaisena. Tällöin verbi häärätä on enemmän kuin osuva. Tästä moniulotteisuudesta vertaus palkitaan listamme sijalla neljä.
- Kiiltää kun perse jouluna.
Lempäälä
Tässä lempääläisessä vertauksessa on kenties jotain samaa kuin Heleenan takapuolta koskevassa sutkauksessa. Miksi se on sitten päässyt selvästi ylemmälle sijalle kuin viitasaarelainen kumppaninsa? Ensinnäkin on tuo verbi kiiltää. Jotenkin se tuntuu osuvammalta kuin loistaa, kun puhutaan ihon ominaisuuksista. Kielitoimiston sanakirja tosin väittää näiden sanojen olevan toistensa synonyymejä, mutta itse yhdistän loistamisen pikemminkin valoon kuin ihokaistaleeseen. Sen sijaan ihon kiiltäminen on kaikin puolin loogista. Lisäksi on miellyttävää, ettei takapuolen säihkymistä rajata koskemaan vain yhtä yksilöä vaan vertaus huomioi meidät kaikki. Kenenkään takapuoli ei ole niin samea, etteikö se voisi hieman kiiltää jouluna.
- Nii hyvvii heinii jot niitä söis vaik humalaine akka joulun.
Joutseno
Olen kerran elämäni aikana käynyt Joutsenossa ja panin vierailuni aikana merkille, kuinka merkillisen paljon heinää paikkakunnalla kasvaa. Eipä siis ihme, että heinät ovat päässeet mukaan tähän joutsenolaiseen vertaukseen. Entäpä niiden syöminen juuri jouluna ja vieläpä humalassa? Lääketieteellinen tosiasia on, että ihmisolento himoitsee ruokaa saavutettuaan riittävän jykevän humalatilan. Kaikenlaiset väkijuomat ja niiden avulla humaltuminen ovat taas aina kuuluneet valitettavankin kiinteästi suomalaiseen jouluun. Kun yhdistetään joutsenolaisten rakkaus heiniään kohtaan, humalan aiheuttama nälän tunne ja suomalainen joulukulttuuri, syntyy jotain niin sympaattista ja oivaltavaa, että vertaus kohoaa listamme hopeasijalle.
1. Pimmee kun pyllyssä jooluna.
Nilsiä
Tunnetusti pyllyä pidetään yleensä housujen sisällä. Usein housukangas on vieläpä siinä määrin paksua, ettei valoa juurikaan pääse siivilöitymään sen lävitse. En ole vielä valmistunut räätäliksi, mutta ymmärtääkseni housuissa on toisinaan pyllyn kohdalla erityinen vahvikekangas, joka entisestäänkin pimentää pyllyn valonäkymiä. Joulu taas sijoittuu ainakin meillä Suomessa kutakuinkin vuoden pimeimpään aikaan. Niinpä on Nilsiässä löydetty suuri viisaus yhdistämällä joulun pimeys pyllyn syrjäiseen sijaintiin. Näin taitava asioiden yhdistäminen palkitaan tällä kertaa vertauslistauksemme ykkössijalla. Lämpimät onnittelut Nilsiään!
Lisää kommentti
Kommentit